Olos on ollut ensimmäinen paikka, jossa tekolunta käyttäen on pystytty tekemään varmemmat olosuhteet hiihdolle.

Olos on maajoukkueen kohtaamispaikka

Hiihto & Laskettelu

Tärkein tekijä Oloksen valinnalle on ollut lumivarmuus.

– Oloksen Tykkikisasta on muodostunut kauden kansainvälinen avaus, Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä sanoo.

Pitäisi uskaltaa aina harjoitella niin paljon kuin mahdollista.

Olos on ollut jo kolmisenkymmentä vuotta, aina 80-luvulta lähtien, suomalaiselle maastohiihdolle hyvin perinteinen paikka.

– Siitä lähtien, kun ensilumen hiihdon olosuhteita on ryhdytty viemään täällä eteenpäin, maajoukkue on ollut mukana. Olemme avanneet vuosittaisen leirikauden täällä ja Oloksen Tykkikisasta on muodostunut kauden kansainvälinen avaus, Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä sanoo.

Tärkein tekijä Oloksen valinnalle on ollut lumivarmuus.

- Lapin rinteet ovat myös loivempipiirteisiä kuin etelässä ja soveltuvat siksi paremmin kauden aloitukseen, Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä sanoo.
– Lapin rinteet ovat myös loivempipiirteisiä kuin etelässä ja soveltuvat siksi paremmin kauden aloitukseen, Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä sanoo.

– Olos on ollut ensimmäinen paikka, jossa tekolunta käyttäen on pyritty tekemään varmemmat olosuhteet hiihdolle. Ja kun tällä korkeudella lumi saadaan levitettyä, se myös yleensä pysyy. Etelässäkin käytetään säilöttyä lunta, mutta siellä on haasteena muuttuvat olosuhteet, päivät ovat pitkään lämpimiä ja sateisia.

– Oloksella on keinolumiladun lisäksi myös luonnonlumilatuja ja niiden avulla hiihtomatkoista saadaan pitempiä. Lapin rinteet ovat myös loivempipiirteisiä kuin etelässä ja soveltuvat siksi paremmin kauden aloitukseen.

Tekniikka-klinikat Helsingissä ja Oloksella

Lapland Hotelsin Lappi-klubi järjestää talvikauden aikana neljä tekniikka-klinikkaa. Kaksi klinikoista koetaan pääkaupunkiseudulla, kaksi Oloksella Lapponia-hiihtoviikon aikana.

– Meillä on hyvä kokemus viime vuodelta kahdesta Helsingin ja yhdestä Tampereen tapahtumasta. Jos haluaa hiihtämiseen lisää helppoutta, oikea tekniikka tekee hiihtämisestä vieläkin miellyttävämpää.

– Tekniikkaklinikassa on se haaste opettajalle, että yleensä ne, jotka tulevat kouluun ovat huonompia hiihtäjiä kuin opettaja, mutta sitten, kun heidät opettaa hiihtämään ja he ovat kovakuntoisia, sen jälkeen heitä ei enää näe ladulla, Jylhä naurahtaa.

Tekniikka-klinikkaa tullaan kehittämään edelleen tulevaisuudessa ja yhteistyötä Lapland Hotelsin kanssa on laajennettu.

Kilpisjärvellä hiihdetään toukokuussa Haltille

– Oloksen ensilumen leirityksen ohella myös Lapponia-hiihtoviikko on yhteinen kehittämisen kohde. Meillä on ollut myös muita leirejä, kuten Ylläksellä on kehitetty rullahiihtoa, ja tavoitteena on myös hyödyntää ensi keväänä Kilpisjärveä toukokuun olosuhteissa.

Jylhä on ollut maajoukkueen matkassa Kilpisjärvellä jo kymmenkunta vuotta.

– Parina viime vuotena Kilpisjärvellä on ollut tosi hyvät olosuhteet ja tunturissa paljon lunta. Kilpisjärvellä järjestetään joka vuosi legendaarinen hiihtopäivä, jonka aikana käymme päivän aikana edestakaisin Haltilla. Matkaa tulee 106 kilometriä ja mukana on myös huoltokelkka.

– Silloin, kun ei ole hankikelejä, olemme hiihtäneet kelkkareittejä myöten. Kelkkareitti on tähän sopiva senkin takia, että meillä on ollut latuhöylä mukana ja olemme voineet hiihtää paluumatkalla perinteistä hiihtoa.

Harjoittelumääriä pitää lisätä

Jylhä kertoo, että maajoukkuehiihtäjien harjoitusmääriä on nostettu, jotta kehittymisen kannalta kuormitus olisi optimaalista.

– Pitäisi uskaltaa aina harjoitella niin paljon kuin mahdollista, jotta elimistössä syntyy epätasapainotila, joka korjaantuessaan tarkoittaa kunnon nousua. Silloin, kun harjoitellaan pitkään, elimistö tottuu siihen vähitellen. Meidän hiihtäjiemme harjoitusmääriä on nostettu keskimääräisesti, yksilötasolla osa on harjoitellut jo tähän saakka ihan riittävästi.

Jylhä toivoo, että myös nuoret liikkuisivat huomattavasti nykyistä enemmän, sillä liikkumattomuus on monella tavalla terveydellinen haaste. Kiitos runsaan julkisuuden, liikkuvien ja urheilevien lasten määrä on kasvanut, mutta silti liikkumisen määrä on vähentynyt.

– Siinä on sellainen paradoksi, että urheilun harrastamisella ei saada riittävästi liikkumista. Vaikka lapset harrastaisivat kilpaurheilua, he eivät saa kuitenkaan tarpeeksi liikkumista.

Tarpeellinen terveysliikuntamäärä on lapsilla kaksi tuntia päivässä, ja se ei täyty keskimääräisesti kilpaurheilijoillakaan, joten kuinka vähäistä se on sitten heillä, jotka eivät systemaattisesti harjoittele, hän kysyy.

– Jos haluaa hyväksi kilpaurheilijaksi, alle 20-vuotiaana pitäisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä.


- Olipa yllättävä kisa, en muista, että näin suuria eroja olisi ollut koskaan. Keli oli haastava, vaati paljon sukselta, Sami ”Musti” Jauhojärvi toteaa.
– Olipa yllättävä kisa, en muista, että näin suuria eroja olisi ollut koskaan. Keli oli haastava, vaati paljon sukselta, Sami ”Musti” Jauhojärvi toteaa.

Sami Jauhojärvi viihtyy Oloksella

Ylitorniossa syntynyt ja nykyisin Hollolassa asuva Sami ”Musti” Jauhojärvi on suomalaisen maastohiihdon vahvoja nimiä, parisprintin olympiavoittaja ja kaksinkertainen MM-pronssimitalisti. Hän voitti kultaa Sotšin talviolympialaisissa vuonna 2014 miesten parisprintissä parinaan Iivo Niskanen.

Lokakuisesta Oloksen ensilumen kisasta tuli selvä voitto.

– Olipa yllättävä kisa, en muista, että näin suuria eroja olisi ollut koskaan. Keli oli haastava, vaati paljon sukselta. Yllättävän paljon eroa tuli kakkoseen, vaikka en alun perin edes uskonut pystyväni voittamaan, vaikka tiesinkin olevani hyvässä kunnossa, Jauhojärvi kertoo.

Olos on hänelle tuttu paikka, samaa lenkkiä on tullut kierrettyä jo 11-vuotiaasta lähtien, joten jo neljännesvuosisata on koettu Oloksen maisemissa.

– Olos on aina lumivarma paikka, sen takiahan me täällä olemme. Varmuus tulee 4,5 kilometrin säilötystä lumesta tehdyllä ladulla, mutta olemme aina päässeet myös hiihtämään luonnonlumiladulla. Tuttu paikka, tietää tasan, mitä odottaa ja homma toimii hyvin.

Myös Käsivarren Kilpisjärvi on Jauhojärvelle tärkeä paikka. Toukokuun lumilla huippuhiihtäjä saa kesän ensirusketuksen.

– Viime toukokuussa kasvot paloivat, vaikka aurinkovoiteen suojakerroin oli 30, hän naurahtaa.

– Minulle Kilpisjärvi on keväisin sellainen rauhoittumisen paikka. Siellä ollaan keskellä ei-mitään. Käsivarressa voi nähdä, miten riekot taistelevat soidinta ja merikotka tai harmaakotka lentää yläpuolella. Sopulit juoksevat kovaa vauhtia hangella.

– Kun ura joskus loppuu, pitää päästä käymään siellä kalassa ja joskus olisi mukava käydä Kilpisjärvellä myös kesällä. Nyt, kun käymme siellä hiihtämässä maajoukkueen kanssa, aikaa ei ole pilkkimiseen. Sitä odotellessa.

 

- Olos on kiva paikka ja täällä saa viimeisen päälle hyvää ruokaa! Kerttu Niskanen naurahtaa.
– Olos on kiva paikka ja täällä saa viimeisen päälle hyvää ruokaa! Kerttu Niskanen naurahtaa.

Harjoittelu tuo menestyksen

Pirteä Kerttu Niskanen voitti lokakuussa maajoukkueen ensi-lumen kisoissa oman osuutensa ja oli maalissa parisen sekuntia ennen Krista Pärmakoskea. Kolmantena hiihti maaliin Riitta-Liisa Roponen.

– Aika puurtamista se oli, ja sellainen terävyys ja reippaus vielä puuttuivat. Leireillä on harjoiteltu aika paljon, joten en odottanutkaan, että tämä olisi tuntunut vielä helpolta, Niskanen sanoo.

– Asun Vuokatissa, ja vaikka siellä on hyvät olosuhteet harjoitella tykkilumesta tehdyillä laduilla, on silti hienoa tulla Olokselle. Täältä saa mukavan kauden avausfiiliksen. Täällä on loistavat kelit harjoitella ja tehdä suksitestejä. Kiva paikka ja viimeisen päälle hyvää ruokaa!, hän naurahtaa.

Kausi on siis alkanut lupaavasti Sotšin olympialaisissa vuonna 2014 Suomen viestijoukkueessa hopeaa ja Aino-Kaisa Saarisen kanssa parisprintissä hopeaa voittaneelle hiihtäjälle.

teksti: Kari Martiala | kuvat: Kari Martiala ja Lapland Hotels

 

Olos – tunturien aatelia

Lapland Hotel Olos

 

JAA